Sd.Kfz.7 (Sonderkraftfahrzeug 7)

Yleistä

Saksalainen ajoneuvovalmistaja Krauss-Maffei kehitti vuosina 1934–1937 keskiraskaan puolitelaketjuajoneuvon. Kehitystyön aikana valmistaja suoritti useita erilaisia testejä ja tuotti useita ajoneuvon kehitysversioita. Kehitystyön tuloksena syntyneen ajoneuvon viralliseksi nimeksi tuli Sd.Kfz.7 (Sonderkraftfahrzeug 7 – Mittlerer Zugkraftwagen 8t).

Sd.Kfz.7 oli maasto-ominaisuuksiltaan suorituskykyinen puolitelaketjuajoneuvo, jota käytettiin ensisijaisesti raskaiden tykistöjärjestelmien vetäjänä. Sen yleisimpiin käyttötarkoituksiin kuului 8.8cm Flak 36/37 ilmatorjuntatykin kuljettaminen, mutta ajoneuvolla voitiin vetää myös raskasta 15cm s.F.H.18 -kenttähaupitsia sekä 10.5cm K18 kenttätykkiä. Ajoneuvon rakenteen ansiosta sillä voitiin kuljettaa vedettävän tykin lisäksi myös sen miehistöä, sillä matkustustilaa oli enimmillään 12 henkilölle. Lisäksi ajoneuvossa oli tilaa tykin ampumatarvikkeille ja muille tarvittaville varusteille. Miehistön suojaamiseksi sääolosuhteilta ajoneuvoon voitiin asentaa pressukatos.

Sd.Kfz.7 puolitelavetäjän alustalle asennettiin, vuonna 1940 kehitetty erittäin tehokas neliputkinen ilmatorjuntatykki 2 cm Flakvierling 38. Näin saatiin aikaan Sd.Kfz.7/1, joka oli erittäin tehokas ilmatorjunta-ajoneuvo.

Tuotanto

Sd.Kfz.7 puolitelaketjuajoneuvoa valmistettiin vuosina 1938–1944 kolmessa saksalaisessa tehtaassa: Krauss-Maffein tehtaalla Münchenissä, Sauerwerken tehtaalla Wienissä sekä Borgwardin tehtaalla Bremenissä. Joidenkin lähteiden mukaan ajoneuvojen tai niiden komponenttien valmistukseen osallistuivat lisäksi Daimler-Benz, Hansa-Lloyd sekä italialainen Breda. Näiden valmistajien osuudesta Sd.Kfz.7:n tuotannossa esitetään kuitenkin lähteissä vaihtelevia tietoja.

Sd.Kfz.7 ajoneuvoja valmistettiin kaikkiaan arviolta noin 13 600 kappaletta. Joissakin lähteissä kokonaismääräksi ilmoitetaan kuitenkin 12 187 ajoneuvoa, mikä kuvastaa lähdeaineistossa esiintyviä eroja tuotantomäärissä. Yhden ajoneuvon valmistuskustannuksiksi muodostui noin 36 000 Reichsmarkia (RM).

Sd.Kfz.7:n eri kehitysversioista KM m 11 muodostui varsinaiseksi sarjatuotantoversioksi, mikä näkyy myös sen merkittävänä osuutena kokonaisvalmistusmäärästä. Sarjatuotantoversiossa voimanlähteenä käytettiin Maybach HL 62 moottoria, joka tarjosi ajoneuvolle sen käyttötarkoitukseen nähden riittävän suorituskyvyn sekä vetokyvyn raskaiden tykistöjärjestelmien kuljettamiseen.

Tuotanto versioittain

Tekniset tiedot

ϟϟ-Division Nord

Saksalaisilla joukoilla oli myös Suomen rintamilla käytössään Sd.Kfz.7 puolitelavetäjiä. SS-Division Nordin tykistörykmentillä SS-A.R. Nord oli vuonna 1941 käytössää neljä Sd.Kfz.7 ajoneuvoa. Niiden määrä lisääntyi joulukuussa 1942, samalla kun tykistörykmentin raskaan patteriston 15cm s.F.H.18 tykkien lukumäärä nousi neljästä, kahteentoista. Myös divisioonan ilmatorjuntaosastolla (SS-Flak.Abt. Nord) oli käytössään neljä Sd.Kfz.7 puolitelavetäjää, joilla vedettiin raskaita 88 mm:n ilmatorjuntatykkejä (8.8cm Flak 36). 22.1.1942 divisioonan käytössä oli kahdeksan ajoneuvoa, mutta kesäkuussa 1943 niitä oli rikkoutumisien vuoksi enää kuusi kappaletta.

Kiestingin suunnalla toimineella 7. vuoristodivisioonan (7.Gebirgs-Division) 82. tykistörykmentillä (G.A.R.82) oli vuonna 1944 käytössään kahdeksan Sd.Kfz.7 puolitelavetäjää. 6.SS-Gebirgs-Division Nordin käytössä niitä oli samaan aikaan 18 kappaletta.

Lähdeluettelo

• - Sd.Kfz.7 – Mittlerer Zugkraftwagen 8t, Alan Ranger
• - Achtung Panzer, url: http://www.achtungpanzer.com, 11.12.2012
• - Sturmvogel, url: http://orbat.com/site/sturmvogel, 11.12.2012
• - Half-Track SPAAG-750, url: http://www.tanks-encyclopedia.com, 24.1.2019
• - The Encyclopedia of Weapons of World War II, Chris Bishop
• - Operation Barbarossa: the Complete Organisational and Statistical Analysis, Nigel Askey
• - Kfz. der Werhmacht, url: http://www.kfzderwehrmacht.de, 26.3.2021

1.8.2011 (8.10.2026 18:18)