Sd.Kfz.10

Yleistä

Puolitela-ajoneuvojen kehitystyössä keskeinen rooli oli saksalaisella diplomi-insinööri Ernst Kniepkampilla, joka työskenteli Saksan maavoimien aseiden ja moottoriajoneuvojen kehityksestä vastanneessa Wa Prüf 6 -laitoksessa. Tämän kehitystyön pohjalta ajoneuvovalmistaja Demag suunnitteli vuonna 1934 kevyen puolitela-ajoneuvon, joka sai nimityksen Sonderkraftfahrzeug 10 (Sd.Kfz.10) sekä vaihtoehtoisen nimityksen leichter Zugkraftwagen 1t (le.Zgkw.1t).

Vuonna 1938 valmistui ajoneuvon D7-tyyppi, Sd.Kfz.10 Type D7, josta muodostui ajoneuvon tärkein ja lukumääräisesti yleisin tuotantoversio. Ajoneuvo suunniteltiin ensisijaisesti kevyeksi, maastokelpoiseksi tykinvetäjäksi. Sen keskeisiin tehtäviin kuului muun muassa 2cm Flak 30 ilmatorjuntatykin, 7.5cm le.IG -jalkaväkitykin sekä 3.7cm Pak 36 panssarintorjuntatykin vetäminen. Näiden lisäksi Sd.Kfz.10:tä voitiin käyttää erilaisissa huolto-, kuljetus- ja yhteystehtävissä.

Ajoneuvon kuljetuskapasiteetti oli kahdeksan henkilöä varusteineen. Puolitelarakenteen ansiosta Sd.Kfz.10:n maastoliikkuvuus oli parempi kuin vastaavilla tavanomaisilla pyöräajoneuvoilla, minkä vuoksi se soveltui erityisesti tykistön ja muun kevyen raskaan kaluston kuljetus- ja vetotehtäviin myös vaikeakulkuisessa maastossa. Ajoneuvon merkitys perustui siten ennen kaikkea sen yhdistämään kohtuulliseen kuljetuskapasiteettiin, vetokykyyn ja maastoliikkuvuuteen.

Versiot

Sd.Kfz.10 puolitelavaunusta valmistettiin päämallin lisäksi viittä erilaista alamallia, alla olevan listan mukaisesti.

• • Sd.Kfz.10 – Leichter Zugkraftwagen 1t
• • Sd.Kfz.10/1 – Leichter Gasspürkraftwagen
• • Sd.Kfz.10/2 – Leichter Entgiftungskraftwagen
• • Sd.Kfz.10/3 – Leichter Sprühkraftwagen
• • Sd.Kfz.10/4 – Leichte Selbstfahrlafette 2cm Flak 30 auf Fahrgestell Zugkraftwagen 1t
• • Sd.Kfz.10/5 – Leichte Selbstfahrlafette 2cm Flak 38 auf Fahrgestell Zugkraftwagen 1t (osittain panssaroitu ohjaamo)

Tuotanto

Sd.Kfz.10 puolitela-ajoneuvoa valmisti seitsemän ajoneuvovalmistajaa, kokonaistuotannon ollessa noin 17 500 kpl. Yhden ajoneuvon valmistuskustannukset olivat noin 15 000 RM.

Valmistajat

• • Deutschen Maschinenbau AG (Demag), Wetter (Ruhr), 1 075 kpl (1938–1942)
• • Adlerwerke, Frankfurt am Main, 3 414 kpl (1938–1943)
• • Österreichische Saurer Werke, Wien, 3 075 kpl (1940–1943)
• • Büssing-NAG, Berlin-Oberschöneweide, 750 kpl (1938–1942)
• • Mühlenbau und Industrie AG (MIAG), Braunschweig, 324 kpl (1939–1941)
• • Maschinenfabrik Niedersachsen-Hannover (MNH), Hannover-Wülfel, 600 kpl (1939–1942)
• • Mechanische Werke Cottbus GmbH (MWC), Zittau, 4 750 kpl (1939–1944)

Tuotanto vuosittain

• • 1938–1939 - 1 515 kpl
• • 1940 - 3 094 kpl
• • 1941 - 3 511 kpl
• • 1942 - 2 883 kpl
• • 1943 - 2 724 kpl
• • 1944 - 891 kpl
• • 1945 - 80 kpl

Tekniset tiedot

7.Gebirgs-Division

Sd.Kfz.10 puolitela-ajoneuvoja nähtiin käytössä Kuusamo–Kiestinki suunnalla vuosien 1942–1944 aikana. Niitä oli muutamia kymmeniä, ainakin 7.Gebirgs-Division vahvuudessa.

Lähdeluettelo

• - Sd.Kfz.10, url: https://tanks-encyclopedia.com, 9.12.2022
• - Sd.Kfz.10, url: https://de.wikipedia.org, 9.12.2022

24.9.2022 (7.10.2026 19:33 )