Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Kansainvälinen sotahistorian tutkimusryhmä vuodesta 1999 alkaen...
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sotatoimialueen tarkan esittelyn tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumaympäristö aiempaa paremmin...
Joukko-osastot
Suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
Opel Blitz
Yleistä
Saksalaiset insinöörit kehittivät 1930-luvulla Opel-tehtaalla uuden kuorma-automallin, jolle järjestettiin nimikilpailu. Kilpailuun osallistui huomattava määrä ehdotuksia, ja nimen tuli koostua viidestä kirjaimesta sekä kuvastaa uuden kuorma-auton suorituskykyä. Voittajaksi valikoitui Blitz, saksankielinen sana, joka tarkoittaa salamaa. Tämän seurauksena uuden kuorma-automallin nimeksi vakiintui Opel Blitz.
Vuonna 1939 Opel AG aloitti Opel Blitz 3,6 kuorma-auton tuotannon. Kyseessä oli kolmen tonnin hyötykuorma-ajoneuvo, joka edusti aiempien Opel Blitz mallien kehitysvaihetta. Rakenteeltaan ajoneuvo oli suunniteltu kestämään vaativaa käyttöä, minkä vuoksi se soveltui hyvin myös sotilaskäyttöön. Saksan maavoimat, Wehrmacht, otti Opel Blitzin laajasti käyttöön, ja ajoneuvon sotilasvarustenimikkeeksi määritettiin Kfz.305.
Opel Blitz 3,6:n voimanlähteenä oli kuusisylinterinen, 3,6-litrainen bensiinimoottori, jonka teho oli 68 hevosvoimaa. Ajoneuvoa valmistettiin sekä takavetoisena 4 × 2 -versiona, jonka tehdastunnus oli 3,6-36 S, että nelivetoisena 4 × 4 -versiona (3,6-6700 A). Kuorma-autoon voitiin lisäksi kytkeä perävaunu, jonka suurin sallittu massa oli 2 000 kilogrammaa.
Opel Blitz oli Wehrmachtin logistisessa järjestelmässä monikäyttöinen kuljetusajoneuvo. Sitä käytettiin muun muassa joukkojen, elintarvikkeiden, ampumatarvikkeiden ja muun huoltomateriaalin kuljettamiseen sekä erilaisten perävaunujen ja tykistökaluston vetämiseen. Kuorma-auton lavalle voitiin asentaa myös erilaisia asejärjestelmiä, kuten 2cm Flak 38 ilmatorjuntatykki, mikä laajensi ajoneuvon käyttötarkoituksia kuljetustehtävien ulkopuolelle.
Wehrmachtin moottoriajoneuvokaluston määrää rajoittivat kuitenkin sekä tuotantokapasiteetti että polttoaineen saatavuus. Kuorma-autoja ei ollut riittävästi kattamaan kaikkia armeijan kuljetustarpeita, ja jatkuva polttoainepula rajoitti osaltaan niiden operatiivista käyttöä. Moottoroitua kuljetuskalustoa pyrittiin tästä syystä keskittämään ensisijaisesti hyökkäysoperaatioiden painopistesuunnille ja nopeasti eteneville etulinjan joukoille, joiden huolto edellytti nopeaa ja joustavaa kuljetuskapasiteettia. Toissijaisilla suunnilla huolto perustui suuremmassa määrin hevosvetoisiin kuljetuskolonniin. Opel Blitz muodosti näin ollen merkittävän osan Wehrmachtin moottoroidusta kuljetuskalustosta, mutta sen käyttöä määrittivät viime kädessä käytettävissä olleen kaluston määrä sekä polttoaine- ja huoltoresurssien rajallisuus.
Opel Blitz - Kfz.305
Tuotanto
Yhdysvaltalaisen General Motorsin (GM) enemmistöomistuksessa ollut saksalainen Opel valmisti Opel Blitz -kuorma-autoja Opelwerke Brandenburg an der Havelin tehtaalla vuodesta 1935 vuoteen 1944 saakka. General Motors omisti Opelista 80 prosenttia. Vuonna 1938 Opel oli Euroopan suurin kuorma-autojen valmistaja, mikä kuvastaa yhtiön merkittävää asemaa saksalaisessa ja eurooppalaisessa ajoneuvoteollisuudessa.
BOpelin omistusrakenne ja johtaminen säilyivät toisen maailmansodan alkuvuosina osittain erillään Saksan valtion suorasta määräysvallasta. Vuonna 1941 yhtiön operatiivisesta johdosta vastasivat saksalaiset johtajat Rudolf Fleischer ja Carl Luer, jotka General Motors oli nimittänyt tehtäviinsä. Näin ollen Opelin toimintaa johdettiin muodollisesti saksalaisen johdon kautta, vaikka yhtiön omistuksellinen yhteys General Motorsiin säilyi. Opel siirtyi Saksan valtion suoraan hallintaan marraskuussa 1942, mutta Carl Luer jatkoi yhtiön johdossa myös tämän jälkeen.
Brandenburg an der Havelissa sijainnut Opelwerke oli mittakaavaltaan huomattava teollisuuslaitos. Tehdasalueen pinta-ala oli noin 850 000 neliömetriä, ja kuorma-autojen kokoonpano tapahtui useita kilometrejä pitkien tuotantolinjojen avulla. Tuotantoprosessi perustui siten pitkälle standardoituun ja laajamittaiseen sarjatuotantoon. Tehtaalla oli myös oma voimalaitos, jonka tuotantokapasiteetti oli noin 4 000 kilowattia. Voimalaitoksen kerrotaan kuluttaneen tuotannossaan noin seitsemän tonnia hiiltä tunnissa.
Opelilla oli keskeinen asema Saksan asevoimien moottoroidun kuljetuskaluston tuotannossa. Opel Blitz -kuorma-autoja toimitettiin huomattavia määriä Wehrmachtille, ja erityisesti kolmen tonnin mallit muodostivat merkittävän osan Saksan asevoimien kuljetuskalustosta. Vuosina 1937–1944 Opel valmisti kaikkiaan noin 70 000 Opel Blitz -kuorma-autoa. Tuotannon huippuvaiheessa Brandenburgin tehtaalla valmistui parhaimmillaan noin 50 kuorma-autoa vuorokaudessa. Opel Blitzin laajamittainen tuotanto teki siitä yhden Saksan sotatalouden keskeisistä kuljetusajoneuvoista ja merkittävän osan Wehrmachtin logistisesta infrastruktuurista.
Opel Blitz mallit
• Opel Blitz, yhden tonnin perusmalli
• Opel Blitz, kahden tonnin malli
• Opel Blitz S 2.5, (4x2) Opelwerke Rüsselsheim, 8 363 kpl
• Opel Blitz A 3.6, (4x4) Opelwerke Brandenburg, 82 356 kpl
Kuorma-autojen valmistus Opelin tehtaalla keskeytyi 6.8.1944, kun RAF (Royal Air Force) ilmapommitus tuhosi tehtaasta 20 %. Tuotanto siirrettiin Daimler-Benzin tehtaalle, Mannheimiin, mutta tuotanto ei enää noussut entiselle tasolleen.
Tekniset tiedot
Opel Blitz - Kfz.305
Blitz S 3.6-47
Blitz A Typ 6700
- tyyppi
kuorma-auto
kuorma-auto
- moottori
Opel 3.6
Opel 3.6
- vetotapa
4 x 2
4 x 4
- teho
68 hv
68 hv
- polttoaine
be
be, 82 l
- kulutus
-
26 l / 100 km
- nopeus
80 km/h
80 km/h
- toimintamatka
410 km
320 km
- kahlauskyky
0,5 m
0,5 m
- pituus
6,105 m
5,95 m
- leveys
2,265 m
2,34 m
- korkeus
2,5 m
2,5 m
- paino
2 100 kg
3 290 kg
- hyötykuorma
2 500 kg
2 500 kg (3 100 kg)
- miehistö
2
2
- matkustajia
10
10
- käyttöönotto
1937
1937
- tuotanto
8 363 kpl
82 356 kpl
- hinta
-
-
Lastkraftwagen 2t (Maultier)
Opel Blitz 3,6-36S/SSM (Sd.Kfz.3a) oli puolitelaversio, tavallisesta Opel Blitz -kuorma-autosta. Käytännössä se poikkesi tavallisesta mallista vain, takaosan telapyörästön osalta. Takapyörät oli korvattu vetävällä telapyörästöllä. Kaikkiaan versiota valmistettiin noin 4 000 kpl.
Sd.Kfz.3a alustalle voitiin asentaa myös ilmatorjuntatykki, esim. 3.7cm Flak 36/37, 40mm Flak (Bofors) tai 2cm Flakvierling 38.
Opel Blitz 3.6-47 type W39 Omnibus
Ludewig firma kehitti Essenissä vuonna 1939 linja-auton, joka pohjautui Opel Blitz -kuorma-auton runkoon. Auton runkoa pidennettiin (4,45 m) ja vahvistettiin. Linja-auton kokonaispituus oli 7,35 m ja leveys 2,24 m. Autoon asennettiin kuusi sylinterinen, 75 hv moottori. Istumapaikkoja oli 28, tai vaihtoehtoisesti kun penkit poistettiin, paikka viidelle makuupotilaalle, hoitohenkilökunta mukaan lukien. Kaikkiaan Opel Blitz linja-autoja valmistettiin 2 880 kpl.
Lähdeluettelo
- Deutsche Lastkraftwagen im Zweiten Weltkrieg
- Opel Blitz 3,6-36S/SSM, url: http://kfzderwehrmacht.de, 13.10.2022
- The Blitz, Opel’s legend, url: https://www.truck-encyclopedia.com, 13.10.2022
- Opel Blitz T3.6, url: https://ww2-history.fandom.com, 16.10.2022
- Opel Blitz 36-6700A, url: https://dday-overlord.com, 16.10.2022