BMW R12
Yleistä
BMW R12 sivuvaunumoottoripyörä kuuluu saksalaisen moottoripyöräteollisuuden merkittävimpiin 1930-luvun rakenteellisiin kehitysaskeliin. R12-malli suunniteltiin vuonna 1934 ja varsinainen sarjatuotanto alkoi vuonna 1935. BMW esitteli R12-mallin yhdessä R17-mallin kanssa Berliinin autonäyttelyssä vuonna 1935.
BMW kehitti BMW R12 moottoripyörän, aiempien versioiden R7 ja R11 pohjalta. Uutta R12-mallissa oli öljyvaimennettu teleskooppinen etuhaarukka, joka perustui vuoden 1934 BMW R7-prototyypistä kehitettyyn ratkaisuun. R12-moottoripyörässä voimanlähteenä oli ilmajäähdytteinen, pitkittäin asennettu kaksisylinterinen bokserimoottori, jossa sylinterit olivat vastakkain moottorin molemmilla puolilla.
Voimansiirto perustui nelivaihteiseen käsivaihteistoon ja kardaanivetoon, joka oli BMW:n moottoripyörissä jo vakiintunut ratkaisu. Tämä rakenne soveltui hyvin myös sivuvaunukäyttöön, jossa moottoripyörältä edellytettiin tasaista vääntöä, mekaanista kestävyyttä ja luotettavuutta. R 12:n runko oli valmistettu puristetusta teräslevystä, ja takapyörä oli rakenteellisesti jäykkä eli ilman erillistä takajousitusta. Kuljettajan istuin oli kuitenkin jousitettu. Etu- ja takapyörässä käytettiin rumpujarruja.
BMW R12 oli Wehrmachtin yleisin käytössä ollut sivuvaunumoottoripyörä. Se oli yleinen näky myös itärintamalla. R12:sta valmistettiin siviilikäyttöön 20 0000 kappaletta ja sotilaskäyttöön noin 16 000 kappaletta.
