Sota-ajan tapahtumat Kuusamo–Kiestinki suunnalla 1941–1944
Kuusamon
sotahistorian
tutkimusryhmä
Olemme tutkineet Kuusamo-Kiestinki suunnan historiaa,
jo vuodesta 1999 alkaen. Tarkoituksena on koota kyseisen alueen koko
sotahistoria, tälle verkkosivustolle.
Sotatoimialue
Kuusamo-Kiestinki
Sivustolla esitellään sotatoimialueen, kylät, maantiet, vaarat, vesistöt, sillat yms. Tarkoituksena on helpottaa lukijaa hahmottamaan tapahtumien paikat entistä paremmin...
Joukko-osastot
Kuusamo-Kiestinki suunnalla 1941–1944 toimineiden suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten joukkojen lyhyet historiikit.
Taistelukalusto
Taistelukaluston esittely: lentokoneet, panssarivaunut, tykit, kranaatinheittimet, panssarintorjuntatykit, ilmatorjuntatykit ja käsiaseet.
10.5cm Spreng-Granate
Yleistä
10.5cm Spreng-Granate (10.5cm sirpalekranaatti) oli tarkoitettu keveiden kenttähaupitsien (10.5cm le.FH 18) perusammukseksi, lähinnä vihollisen elävää voimaa vastaan. Ammus painaa 15,81 kg ja sen kokonaispituus on 524 mm, kärkisytyttimen A.Z.23V (pituus 94 mm) kanssa. Ammuksen maksimihalkaisija, johtorenkaan kohdalta mitattuna on 108 mm. Ammuksen lähtönopeus on 460 m/s. Räjähdyspanoksena on 1,845 kg TNT:tä tai vaihtoehtoisesti amatolia.
10.5cm Spreng-Granate. Kuva: Tapio Heiskanen
Rakenne
Ampumatarvikkeessa käytettävä hylsy (Patronenhülse) valmistettiin joko messingistä tai raudasta. Sirpaleammuksen projektiili oli valmistettu teräksestä ja kärkisytytin alumiinista. Sirpaleammuksista on olemassa aika monta hieman toisistaan poikkeavaa versiota valmistustavasta ja käytetystä materiaalista riippuen. Hyvin usein niiden räjähdysaineeseen oli lisätty savunkehitin (valkoista fosforia), osuman havaitsemisen helpottamiseksi.
Kuparista valmistetulla johtorenkaalla varustetussa ammuksessa, oli sen pohjapanoksessa 25 grammaa lyijylankaa kuparin poistoa varten. Rautajohtorenkaisilla ammuksilla ei lyijylankaa tarvittu. Jos lyijylankaa ei ollut, oli kartussin päälle merkitty iso "o.Bd" merkintä.
Kun kyseessä on haupitsi, ammutaan sillä kartussilaukauksia. Kartussilaukauksessa työnnetään ensin ammusprojektiili haupitsin putkeen ja sen perään hylsy, jonka sisään on sijoitettu ajopanoksen sisältävä räjähdepussi.
Tekniset tiedot
10.5cm Spreng-Granate
Ammus
- tyyppi
sirpalekranaatti
- pituus
524 mm
- paino
15,81 kg
Projektiili
- pituus
-
- paino
-
- halkaisija
108 mm
- johtorengas
1 kpl, kuparia
- räjähdysaine
1,845 kg (TNT/Amatol)
- lähtönopeus (Vo)
470 m/s
- valojuovapatruuna
ei ole
Sytytin
A.Z.23V
- materiaali
alumiini
- pituus
110 mm (94 mm)
- paino
1,215 kg
- halkaisija
60 mm (max.), 43 mm kierre
- räjähdysaine
0,15 s viive
Hylsy
6342 / 6342 St. / 6342/65
- materiaali
messinki / teräs (St.)
- pituus
155 mm
- paino
1,74 kg
- halkaisija (suuaukko)
114,5 mm
- halkaisija (kanta)
124,8 mm
- ajopanos
1,81 kg
- pohjalataus
-
- nalli
C/12 n.A., C/12 n.A. St.
Hylsy
10.5cm ampumatarvikkeisiin valmistettiin hylsyjä alkuun messingistä ja sodan kuluessa raaka-aineiden vähentyessä teräksestä. Messinkihylsyn koodi on 6342 ja teräshylsyn 6342 St. Hylsyn pituus on 155,0 mm, halkaisija 124,8 mm ja paino 1,74 kg. Hylsyn kantaan on upotettu C12/nA tyyppinen nalli, jonka halkaisija on 34 mm.
10.5cm Spreng-Granate hylsy sivulta kuvattuna. Kuva: Tapio Heiskanen10.5cm Spreng-Granate hylsyn kanta ja kantaleimat. Kuva: Tapio Heiskanen
Ajopanos
Sirpalekranaatille oli olemassa ainakin viisi hieman erilaista ajopanosta, ruutityypistä riippuen. Haupitsien kartussityyppisissä ajopanoksissa panospusseja otetaan pois tai lisätään, ampumamatkaa osoittavan ampumataulukon mukaisesti. Alla on yksi tyypillinen esimerkki, missä hylsyyn on pakattu viisi erillistä panospussia ja yksi erillinen säiliössä kuljetettava panos.
• pussi n:o 1 - (pohjapanos) 180 g
• pussi n:o 2 - 55 g
• pussi n:o 3 - 60 g
• pussi n:o 4 - 115 g
• pussi n:o 5 - 185 g
• 6. erillinen erikoispanos (705 + 200 g)
Sytyttimet
Sirpalekranaatissa käytettiin alumiinista valmistettua AZ.23V tyyppistä kärkisytytintä. Sytytin kierretään 50mm kierteellä kiinni kranaatin kärkeen. Sytyttimen kärjen osuessa kohteeseen, iskee sytyttimen sisällä oleva iskuri nalliin, joka puolestaan sytyttää itse räjähdyspanoksen. Sytyttimen räjähdyspanoksen tehtävä puolestaan on laukaista kranaatin sisällä oleva räjähdyspanos. Vaihtoehtoisesti ammukseen voitiin kiinnittää Dopp.Z.S/60s aikasytytin. AZ 23 sytytintä käytettiin hidastuksella (0,25 s), sekä ilman hidastusta. Sytyttimen kuorimateriaaleja oli useita; alumiini, messinki, sinkki, bakeliitti ja teräs.
A.Z.23 sytyttimen halkileikkaus ja Dopp.Z.S -sytytin. Kuva: Tapio Heiskanen
Ammuksen kantolaite
Ammuksien kuljettamista varten valmistettiin puu- ja teräs osista avoimia kuljetustelineitä. Kuljetustelineessä oli kaksi kantokahvaa, yksi telineen päässä, toinen sivulla.
10.5cm Le.FH kranaatin kantolaite
Valmistajat
10,5 cm ampumatarvikkeita ja niiden osia valmistettiin useissa eri ampumatarviketehtaissa. Alle on listattu ainakin muutamia näistä tehtaista.
10.5cm Spreng-Granate valmistajat
Tuote
Tehdas ja paikkakunta
Koodit
Waffenamt
- ammus
Joh. Hauff, Lichtenberg ?
ast
-
- ammus
Polte Armaturen und Maschinenfabrik A.G., Magdeburg
P
WaA 75, 406
- ammus
Ehrich & Graetz, Berlin
P58
WaA 124
- ammus
Bergmann Elektr. Werke, Berlin-Wilhelmsruh
P90
WaA 244
- ammus
HASAG, Hugo Schneider, Leipzig
P181
WaA 22
- ammus
Maschinen für Massenverpackungen, Lübeck-Schlutup
P319
WaA 23
- hylsy
Polte Armaturen und Maschinenfabrik A.G., Magdeburg
P
WaA 107
- hylsy
Maschinen für Massenverpackung, Lübeck-Schlutup
aty
-
- hylsy
Collis Metallwerke
P425
WaA 58
Huom! lista ei ilmeisesti ole aivan täydellinen...
Lähdeluettelo
- D460/2, Geschosringbuch, Band II, 1939
- D460/7, Ringbuch für Hülsen, 1.7.1943
- DV 460/8, Ringbuch für Zünder, Band I, 6.5.1941
- German Explosive Ordnance, OP1666 vol 2, 11.6.1946
- German Explosive Ordnance Projectiles and Fuzes, 1953