Eisernes Kreuz - Rautaristi

Yleistä

Rautaristi (Eisernes Kreuz) perustettiin, Preussin keisarin Friedrich Wilhelm III toimesta 20.3.1813. Rautaristin suunnittelusta vastasi arkkitehti Karl Schinkel. Rautaristin myöntämisperusteena käytettiin taistelussa osoitettua urheutta ja johtamistaitoa. Rautaristin myöntämisen perusteeksi, ei käynyt yhteiskunnallinen asema.

Rautaristejä jaettiin vuosien 1813 (Preussin ja Ranskan sota), 1870–1871 (Preussin ja Ranskan sota) ja 1914–1918 (ensimmäinen maailmansota). Korpraali Adolf Hitlerille myönnettiin urhoollisuudesta taistelutoimissa, ensimmäisen luokan rautaristi 4.8.1918.

Rautaristi toisessa maailmansodassa

Saksa otti rautaristin jälleen käyttöön toisen maailmansodan sytyttyä 1.9.1939. Rautarististä oli olemassa seitsemän eri luokkaa;

  • 1.) Eisernes Kreuz 2.Klasse (EK II) - rautaristi 2.luokka, 1 500 000 kpl
  • 2.) Eisernes Kreuz 1.Klasse (EK I) - rautaristi 1.luokka, 750 000 kpl
  • 3.) Ritterkreuz des Eisernen Kreuzes, rautaristin ritariristi, 7 318 kpl
  • 4.) Ritterkreuz mit Eichenlaub, rautaristin ritariristi tammenlehvin, 890 kpl (833 kpl)
  • 5.) Ritterkreuz mit Eichenlaub und Schwertern, rautaristin ritariristi tammenlehvin ja miekoin, 160 kpl
  • 6.) Ritterkreuz mit Eichenlaud, Schwertern und Brillanten, rautaristin ritariristi tammenlehvin, miekoin ja briljantein, 27 kpl
  • 7.) Großkreuz, rautaristin suurristi, 1 kpl

Rautaristi 2.lk

Saksalainen rautaristin 2. luokka (Eisernes Kreuz 2.klasse) perustettiin 1.9.1939. Se oli tarkoitettu kaikille taistelutoimissa poikkeuksellisesti ansioituneille sotilaille, aselajiin katsomatta. Mitalia voitiin myöntää, niin miehille kuin naisillekin. Myös ulkomaalaisia Saksan asevoimissa palvelleita, voitiin palkita tällä mitalilla. Mitalia kannettiin nauhan kanssa kaulassa, mutta rintamaolosuhteissa käytettiin vain mitalin nauhaa kiinnitettynä asetakin toiseksi ylimpään nappiin.

Rautaristi 1.lk

1. luokan rautaristiä (Eisernes Kreuz 1.klasse) kannettiin asetakin vasemman taskun napin alapuolella. Mitalin koko on 44,2 x 44x4 mm ja paino 20,46 g. Mitaliin ei kuulunut nauhaa, vaan sen takana oli kiinnityspiikki.

Kunniasolki – Ehrenblatt-Spange

Kesäkuussa 1941 perustettiin rautaristiin kunniasolki. Kunniasolki voitiin myöntää henkilölle, jolla oli ennestään 1. ja 2. luokan rautaristi. Kunniasolkia myönnettiin 4 556 kpl.

Kunniasolki SS-Nord sotilailla Kiestingin suunnalla

Pohjois-Suomen rintamalla, Kiestingin suunnalla vuosina 1941–1944 taistelleen 6.SS-vuoristodivisioona Nord (6.SS-Gebirgs-Division Nord) taistelutoimissa kunnostautuneille sotilaille, myönnettiin rautaristin lisäksi kunniasolki (Ehrenblatt-Spange) seuraavasti;

  • - 25.03.1944, SS-Untersturmführer Hans Pauken
  • - 07.06.1944, SS-Obersturmführer Willi Hasselmann
  • - 16.08.1944, SS-Hauptscharführer Maximillian Bucher
  • - 25.10.1944, SS-Hauptsturmführer Günther Degen
  • - 05.11.1944, SS-Hauptsturmführer Hans Perpeet
  • - 07.01.1945, SS-Sturmbannführer Ernst Rädeke
  • - 05.03.1945, SS-Unterscharführer Walter Fröschle

Rautaristi suomalaisilla taistelijoilla

Rautaristi komeili myös useiden suomalaisten sotilaiden rinnassa. Varsinkin suomalaisen kenraalimajuri Siilasvuon komentama III armeijakunta ja 6. jalkaväkidivisioona saivat osakseen saksalaisia kunniamerkkejä. He taistelivat vuosina 1941–1942 saksalaisten rinnalla Kiestingin ja Sallan suunnilla. Myös useat SS-Wiking divisioonan vapaaehtoisen suomalaispataljoonan sotilaat palkittiin rautaristillä.

Vain kolme suomalaista palkittiin rautaristin kunniasoljella. Sotamarsalkka Carl Gustav Mannerheim, SS-korpraali Kalevi Könönen ja SS-sotamies Yrjö Pyyhtiä.

Ritariristi - Ritterkreuz des Eisernen Kreuzes

Rautaristin ritariristi oli rautaristin korkein luokka ja se myönnettiin vain poikkeuksellisesta ansioitumisesta taistelukentällä. Ritariristiä kannettiin kaulassa, nauhaan kiinnitettynä. Ensimmäiset ritariristit myönnettiin rynnäkköosasto Kochin miehille, belgialaisen Eben Emaelin linnoituksen kukistamisesta.

Sodan jälkeen saksalaiset sotilaat vaihtoivat rautaristejä, jopa savukkeisiin ja elintarvikkeisiin. Se oli kuitenkin erittäin haluttu muistoesine, erityisesti yhdysvaltalaisten sotilaiden keskuudessa. Tämä johti toisinaan ei toivottuihin väkivaltaisiin ryöstöihin ja jopa murhiin rautaristin saamiseksi vangiksi joutuneelta. Ei ollut tavatonta, että varsinkin puna-armeijan sotilaat ampuivat sotavangiksi joutuneita saksalaisia, kun nämä eivät halunneet luopua kellostaan ja kunniamerkeistään.

Valmistajat

Rautaristien valmistajia oli useita kymmeniä. Osa valmistajista käytti LDO-koodia (Leistungsgemeinschaft Deutscher Ordenhersteller) ristin nauharenkaassa. Osa valmistajista ei käyttänyt valmistajan tunnusta ollenkaan.


Rautaristien valmistajat
 
Koodi LDO-koodi Yhtiö Kaupunki  
1 L/10 Deschler & Sohn München  
2 L/12 C.E. Junker Berlin  
3 L/11 Wilhelm Deumer Lüdenscheld  
4 L/16 Steinhauer & Lück Lüdenscheld  
5 L/17 Hermann Wernstein Jena-Lobstedt  
6 L/24 Fritz Zimmermann Stuttgart  
7 L/13 Paul Meybauer Berlin  
8 L/19 Ferdinand Hoffstädter Bonn  
11 - Grossmann & Co. Vienna
12 - Frkak & Reif Vienna  
13 L/60 Gustav Brehmer Markneukirchen  
15 L/14 Friedrich Orth Vienna  
16 L/59 Alois Rettenmayer Schwäbisch-Gmünd  
19 L/51 E. Ferdinand Weidmann Frankfurt Am Main  
20 L/52 C. Fritz Zimmermann Pforzheim  
21 L/50 Gerbrüder Godet & Co. Berlin  
22 L/57 Börger & Co. Berlin  
23 - Arb. für H. in der G. Ziselierung Berlin  
24 - Arbeitsgem. der Hanauer Plakett. Hanau  
25 - Arbeitsgem. der Graveur-Gold. Hanau  
26 L/18 B. H. Mayer Kunstprägesanstalt Pforzheim  
27 - Anton Schenkls Nachfolger Vienna  
33 L/61 Friedrich Linden Lüdensched  
35 L/64 F. W. Assmann und Söhne Lüdensched  
40 - Berg & Nolte Lüdensched  
41 - Gebrüder Bender Oberstein / Nahe  
42 - Biedermann & Co. Oberkassel bei Bonn  
44 - Jakob Bengel Idar / Oberdonau  
49 - Josef Feix Söhne Geblonz am der Neckar  
52 - Gottlieb & Wagner Idar Oberstein  
55 - J. E. Hammer & Söhne Geringswalde  
56 - Robert Hauschild Pforzheim  
65 L/26 Klein & Quenzer A.G. Idar Oberstein  
66 - Friedrich Keller Oberstein  
70 - Lind & Meyrer -  
76 - Ernst Müller Pforzheim  
80 L/63 G. H. Osang Dresden  
93 - Richard Simm & Söhne Gablonz am der Neckar  
94 - Adolf Scholze Grünwald am der Neckar  
98 L/58 Rudolf Souval Vienna  
100 - Rudolf Wächtler & Lange Mittweida  
103 - Aug. G. Tam Gablonz am der Neckar  
104 - Hein. Ulbricht Kaufing, Schwanenstadt  
106 - Brüder Schneider A.G. Vienna  
108 - Arno Wallpach Salzburg  
109 - Walter & Hentein Gablonz  
113 - Hermann Aurich Dresden  
120 - Franz Petzl Vienna  
122 - J. J. Stahl Strasburg  
123 - Beck, Hassinger & Co. Starsburg  
125 - Eugen Gauss Pforzheim  
128 - S. Jablonski GmbH Posen
132 - Franz Reischauer Oberstein  
137 - J. H. Werner Berlin  
138 L/23 Julius Maurer Oberstein  
139 L/53 Hymmen & Co. Lüdenscheid  
 

Lähdeluettelo

  • - Toinen maailmansota, osa 6, Rautaristi - Valtakunnan puolesta, Eddy Bauer, 1966
  • - Finnmedals, url: http://www.finnmedals.net, 21.12.2012
  • - Wehrmacht Awards, url: http://www.wehrmachtawards.com, 21.12.2012
  • - Kampfgruppe Medals and Badges, url: http://kampfgruppemedals.com, 26.12.2012
  • - Janssen Militaria, url: http://www.janssen-militaria.com, 26.12.2012
  • - Ironcorss.se, url: http://www.ironcross.se, 26.12.2012
  • - German Militaria, url: http://www.germanmilitaria.com, 26.12.2012

21.12.2012 (13.2.2021 17:46)