Kenttärata - AVL Kuusamo

Elintarvikehuoltotoimisto - Verpflekung-Ausgabestelle III Kuusamo

Saksalaisten elintarvikehuoltotoimisto (VerpflekungAmt), toimi Kuusamossa 13.6.1941 lähtien. Sitä johti 19.7.1941 SS-divisioona Nordin huoltopäällikkö SS-Hauptsturmführer Hellmuth Thöle. Hänen alaisuudessaan elintarvikehuoltotoimistossa ja varastoilla työskenteli 30 sotilasta. Elintarvikehuoltotoimisto sijaitsi Kuusamon kansakoululla. Samassa rakennuksessa toimi myös suomalainen kenttäpostitoimisto 9. Myöhemmin syksyllä, 3.9.1941 elintarvikehuoltotoimiston johtajaksi tuli ylikassanhoitaja Faux (Szahlmeister). SS-divisioona Nordin intendentti SS-Sturmbannführer Hellmuth Thöle suoritti säännöllisin väliajoin rutiinitarkastuksia elintarvikehuoltotoimistossa.457

AVL Kuusamo varastoi myös suomalaisen Ryhmä J:n elintarvikkeita. 31.11.1941 se sai käskyn pitää varastoissaa riittävästi elintarvikkeita, Ryhmä J:n neljän viikon tarpeisiin.

Elintarvikehuoltokeskus - Armee-vermittlung Kuusamo - AVL Kuusamo

Saksalaisten joukkojen määrän kasvaessa Kiestingin suunnalla, siirtyi samalla myös suurempia huoltomuodostelmia Kuusamoon. Kiestingin rintamavastuun siirtyessä heinäkuussa 1942 kokonaan saksalaisille, XVIII vuoristoarmeijakunnalle (XVIII Geb.AK), tuli Vänrikinniemen huoltokeskuksesta, armeijakunnan elintarvikehuoltokeskus AVL Kuusamo. Tämä tarkoitti käytännössä, että divisioonan huoltopisteestä, tuli nyt suurempi armeijakunnan huoltokeskus. AVL Kuusamo sijaitsi Nilonkankaan–Vänrikinnieman alueella.203

AVL Kuusamo oli elintarvikehuoltoyksikkö, joka jakoi ja varastoi elintarvikkeita. Se vastasi myös hevosten ja muulien rehun hankinnasta ja varastoinnista. Kuusamon kautta Kiestingin suunalle matkaavat joukko-osastot ja huoltokolonnan saivat täydennyksensä AVL Kuusamon varastoilta. Varastoja täydennettiin jatkuvien huoltokuljetusten avulla.457


AVL Kuusamo
Kenttäradan Kuusamon matkustaja-asema (Kuusamo B) Sänkikankaalla syksyllä 1944. Kartta: © TH 2021

AVL Kuusamoon suunniteltiin Kenttäradan (Heeresfeldbahn) pistoraide Sänkikankaalta, kenttäradan henkilöasemalta (Kuusamo B). Pistoraiteen päätepaikkana olisi ollut huoltokeskuksen jäähdyttämöiden luona. Ratalinja ehdittiin merkitä maastoon ja osin raivata. Ruunalammesta Kuusamojärveen laskevan Ruunapuron yli ehdittiin jopa rakentaa silta, kenttärataa varten.500, 505 Lue lisää: kenttäradan pistoraide Kuusamon kirkonkylään

AVL Kuusamoon kuului leipätehdas, makkaratehdas (Nilonkankaalla, Kortesuon reunalla, entisen Otson sivumyymälän kohdalla), kaksi suurta jäähdyttämöä, pullovarasto, suolavarasto, suuri ruokavarasto, viinavarasto, suuri viinikellari, makeisvarasto ja yms. varasto- ja majoitusrakennuksia. Saksalaisten ilmavalvonta-asema sijaitsi noin 500 metriä Ruunalammesta länteen. Ruokavarasto oli kooltaan suuri 30x15m, osittain maahan kaivettu. Ruokavaraston sisään pystyi ajamaan kuorma-autolla.505

Huoltokeskuksen kaksi suurta jäähdyttämöä sijaitsivat Kuuselaan menevän tienvarressa, Ruunapuron molemmin puolin. Jäähdyttämöt olivat sodan lopulla koneita vaille valmiit, mitkä nekin olivat jo matkalla Kuusamoon. Leipätehdas oli nykyisen Niikkosen talon kohdalla. Varasto- ja majoitusrakennuksia oli Sossonniementien eteläpuolella.505

Leipurikomppania – Bäckereikompanie (mot.)

Leipurikomppania toimi huoltokeskuksen leipätehtaassa eli leipomossa ja siellä työskenteli 142 miestä. Leipomon komentajana toimi alkuun SS-Hauptsturmführer Armin Engel ja myöhemmin kapteeni Blatt. Alkuun leipomo toimitti 4 000 limppua SS-Division Nord:lle. Vuonna 1943 leipomo tuotti päivittäin noin 16 000 limppua, saksalaisen XVIII vuoristoarmeijakunnan tarpeisiin.203, 457

Kuljetusyksikkö Fritz – Lager "Fritz"

Kuljetusyksikkö Lager Fritz vastasi huoltoalueen tavarankuljetuksesta. Lager Fritz oli sinänsä hieman harhaanjohtava nimitys, sillä kyseessä oli kuitenkin vain SS-huoltokuljetusyksikkö, komentajanaan SS-Obersturmführer Steinert.203, 457

Teuraskomppania (makkaratehdas) – Schläctereikompanie

Nilonkankaalla, Kortesuon reunalla, entisen Otson sivumyymälän kohdalla sijainnutta makkaratehdasta pyöritti teurastuskomppania (Schlächtereikompanie), jonka vahvuus oli 47 miestä. Makkaratehtaalla vietettiin 4.3.1944 juhlaa sen johdosta, että komppanian makkaratehtaassa oli valmistettu siihen mennessä kaikkiaan miljoona kiloa makkaraa. Komppania siirtyi samalla viikolla pois Kuusamosta, Suomelaan.

Vankileiri

Huoltokeskuksessa oli Ruunalammen rannalla vankileiri, työvoimana käytetyille sotavangeille. Kaksinkertaisen piikkilanka-aidan sisäpuolella oli viisi pyöreää, osittain maahan kaivettua pahvitelttaa. Pahvitelttojen seinät ja katot oli peitetty turpeella. Näissä teltoissa asui vankileirin noin 50 ukrainalaista sotavankia. Vangit olivat työssä alueen varastoilla ja heidän tehtävänä oli lähinnä kuormien lastaus ja purkaminen.500, 505

Lammen rannassa oli laituri, joka oli tarkoitettu lähinnä vankien pesupaikaksi. Piikkilanka-aita kiersi myös vedessä laiturin. Lisäksi oli erillinen rakennus peseytymistä ja ruoan laittoa varten. Vartiomiesten parakki oli tien pohjoispuolella. Sotavankileirin turvallisuudesta vastaavat vartiopäälliköt asuivat, Tyynelän talossa.505 Sotavangit olivat eräänlaisia luottovankeja ja heitä lainattiin myös suomalaisille suorittamaan erilaisia työtehtäviä.

Ilmeisesti kesällä 1943, viisi sotavankia karkasi vankileiristä. He löivät vartijan tajuttomaksi ja pakenivat Kuusamojärven rannasta ottamallaan veneellä Vihtasalmen suuntaan. Saksalaiset lähtivät takaa-ajoon ja hälyttivät Korpihovin suomalaiset viestimiehet avuksi. Sosson suunnalla, pimeässä metsässä yksi vangeista puukotti takaa-ajaneen saksalaisen sotilaan, joka myöhemmin kuoli sairaalassa. Kolme vankia saatiin kuitenkin kiinni ja heidät ammuttiin Porosuolla. Kaksi karkuun päässyttä pakeni Sossonniemelle, mutta jäivät hekin kiinni. Nämä kaksi kiinni jäänyttä tuotiin takaisin vankileirille hirtettäväksi.158 Hirttäminen tapahtui Kaikkosen talon kohdalla, jonne oli saapunut useita kuusamolaisia siviileitä katsomaan. Ilmeisesti heidät haudattiin nykyisen Nilon koulun alueelle, minne oli haudattu muitakin sotavankeja. Tämän tapauksen jälkeen sotavankileirin kuri koveni, eikä luottovankeja enää ollut.505

Tekninen komppania 50 – Technische kompanie 50

Tekninen komppania 50 oli kenttäradan rakennusyksikkö, joka toimi yhteistyössä HUV 209:n (Heeres-Unterkunft-verwaltung 209) eli rakennustarvikkeiden varastoinnista vastaavan yksikön kanssa. Komppanian päällikkönä toimi eversti Vehler. Komppanian rakennukset, kuten HUV 209:kin sijaitsivat nykyisen Kitkantien varressa, noin kaksi kilometriä kirkonkylän keskustasta Rovaniemelle päin.203, 457

Polar oy:n toimisto

Polar oy:n toimisto sijaitsi Kuuselan talon ns. pikkupuolella. Kamari toimi toimistona ja pirttiin oli majoitettu työntekijöitä. Työntekijät olivat pääosin ympäri Suomea koottuja, sotaan kelpaamattomia miehiä. Työporukkaa johti rakennusmestari Onni Olli Lappajärveltä. Hän oli menettänyt oikean jalkansa talvisodassa. Konttoristina toimi 21-vuotias saksankielentaitoinen helsinkiläinen Paula Leminen. Lähetti poikana Polar oy:n ja saksalaisen teknisenkomppanian välillä toimi Tauno Kallunki. Lähetin tehtävänä oli mm. rahan ja postin haku. Häntä kutsuttiin nimellä pikku Baurat (eli ”pikku rakennusneuvos”), saksalaisen teknisenkomppania 50 (Technische Kompanie 50) komentajan rakennusneuvos ja eversti Vehlerin mukaan.505

Polar oy:n tehtävänä oli kenttäradan asemarakennusten, veturitallien, veturikorjaamojen, siltojen ja varastorakennusten rakentaminen. Parhaimmillaan, marraskuussa 1943 oli Polar oy:n kirjoissa 69 suomalaista työmiestä. Kuuselassa Polar oy:n konttorilla vieraili kesällä 1944 mm. Saksan Lapin armeijan (20.Gebirgs-Armee) komentaja kenraalimajuri Lothar Rendulic esikuntineen.9, 11, 505


AVL Kuusamo ruokajono
Saksalaisia sotilaita ruokajonossa parakkialueella. Kuva: TH valokuvakokoelma

Lähdeluettelo

  • - 9. Elintilan junailijat - Rautateitä ja hallintoa jatkosodan vuosina, Matti Haro
  • - 11. Heeres Feldbahnen - Heeresfeldbahnstrecken in Finnland 1942-1944, Alfred B. Gottwaldt, 1986
  • - 158. Koillissanomat 29.10.2004
  • - 162. Koillissanomat, Kuusamolaisten evakkotaival syksyllä 1944
  • - 203. Lista saksalaisista yksiköistä Kuusamossa maaliskuussa 1944, Sota-arkisto
  • - 457. Kriegstagebuch SS-Geb.Div.Nord, 1.4.1943-31.12.1943, mikrofilmi F21/144
  • - 500. Haastattelut, Aarre Kinnunen, 1985–2001
  • - 505. Haastattelu, Tauno Kallunki, 27.12.2003

1.5.2002 15:11 (31.3.2023 20:29)