17cm Feldkanone K 18 (17cm FK 18)

Yleistä

17cm Feldkanone K18 eli 17cm K18 (17 cm FK18) suunniteltiin Krupp A.G. asekonsernin toimesta vuosina 1940–1941. Uusi kenttäkanuuna otettiin Saksan tykistön käyttöön huhtikuussa 1941. Se oli tarkoitettu Armeijakunta tasan raskaan tykistön pääaseeksi. Sen tarkoituksena oli korvata hieman tehottomiksi havaitut 150 mm tykit ja 210 mm Mörser 18. Uudesta kenttäkanuunasta tulikin pian Saksan raskaan tykistön pääase ja oli vuoteen 1942 mennessä korvannut vanhan 210mm mörssärin. Tykkiä nähtiin sodan aikana kaikilla Saksan rintamilla, aina Pohjois-Suomessa asti.

17cm Feldkanone K18 (17cm FK18). Kuva: © TH 2013

Toiminta

17cm FK 18 oli teknisesti onnistunut, mutta samalla raskas ja hankala käsitellä. Sen valmistuskustannukset olivat sen tehoon nähden korkeat. Tykin laittaminen ampumakuntoon ja ampumakunnosta kuljetuskuntoon hidasta. Tästä johtuen aseita menetettiin miehistön hylätessä tykkinsä, välttääkseen vangiksi joutumisen vihollisen lähestyessä. Tykin vetovaununa käytettiin raskasta SdKfz.8 -vetovaunua.

Verrattaessa 17cm FK 18 tykkiä venäläiseen 152mm ML-20 ja 155mm M1A1 amerikkalaiseen vastaavaan raskaaseen tykkiin, on K18 selkeästi tehokkaampi.

Tuotanto

17cm FK 18 tykkiä valmistettiin vuonna 1941 Kruppin tehtaalla Essenissä. Seuraavana vuonna tuotanto siirtyi Hannoversche Maschinenbau A.G. (Hanomag) Hannoveriin, joka jatkoi valmistusta sodan loppuun asti. Tykkiä valmistettiin kaikkiaan 338 kappaletta.

Tekniset tiedot

17cm FK 18
 
- tyyppi raskas kenttäkanuuna (feldkanone)
- kaliiperi 173 mm
- putken pituus 8,103 m (L/50)
- putken rihlat 48 oikeakätistä rihlapalkkia
- putken elinikä noin 1 500 laukausta
- tykin pituus 8,53 m
- tykin leveys 2,80 m
- tykin korkeus 3,1 m
- tykin paino (kuljetuksessa) 23 375 kg
- tykin paino (tuliasemassa) 17 250 kg
- tähtäinlaite -
- ampumasektori 360° (koro 0° – +50°)
- maksimikantama noin 29 600 m
- ammustyypit HE, HEBC, AP, Nb.
- ammuksen lähtönopeus 925 m/s
- tulinopeus 2 lk./min
- miehistö 13 (1+13)
 

Suomessa

17cm FK 18 raskasta kenttätykkiä, ei ole ollut Suomen armeijan tykistön kalustona. Ainoat Suomessa nähdyt K18 tykit nähtiin Pohjois-Suomessa, saksalaisen AOK Norwegenin (myöh. AOK Lappland) raskaalla tykistöpatteristolla.

Tykkejä oli Pohjois-Suomessa vain kolme kappaletta. Ne olivat Artillerie-Kommandeur eversti W. Raithelin Arko 109 alaisuudessa toimineella kapteeni R. Hartigin Tykistöpatteristo 496:lla (Art.Abt.496). Tykistöpatteristo 496 toimi ajoittain myös Kiestingin suunnalla.



Lähdeluettelo

  • - Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg, volume 5, part 1
  • - Panzertruppen - 17 cm Kanone 18, url: http://www.panzertruppen.org/heer/artilleria/campana/k18.html, 15.1.2013
  • - Sturmvogel, url: http://strumvogel.orbat.com, 18.12.2011
  • - German Heavy Artillery 1934–1945, Joachim Engelmann
  • - Feldgrau, url: http://www.feldgrau.com, 18.12.2011
  • - wwiivehicles.com, url: http://www.wwiivehicles.com, 18.12.2011
  • - Lone Sentry, url: http:// www.lonesentry.com, 18.12.2011
  • - Tarrif, url: http:// www.tarrif.net, 18.12.2011
  • - Nazi Dieselpunk, url: http://nazidieselpunk.devhub.com, 18.12.2011
  • - Wikipedia, url: http:// de.wikipedia.org, 18.12.2011

15.1.2013 (25.2.2021 21:02)